maanantaina, huhtikuuta 17, 2006

PMS

En ole ikinä aikaisemmin kärsinyt minkäänlaisista PMS-oireista. Mielestäni koko PMS on ollut vähän huuhaata. Enää en ole sitä mieltä. Elämä on nyt suhteellisen tasaista muuten paitsi viikkoa ennen kuukautisia. Silloin maailma alkaa näyttää mustalta ja tummuu mitä lähemmäs kuukautisten alkamista mennään. Kuukautisten alkua edeltävä päivä on pahin. Viimeksi tuona päivänä tuntui siltä, että elämässä ei ole mitään järkeä. Mikään harrastus tai tekeminen ei ole järkevää saatika hauskaa. En osaa kasvattaa lastani, ja meidän pitäisi erota miehen kanssa niin että hän voisi kasvattaa lapsemme. Ehdotinkin tätä miehelle. Hän katsoi vähän ihmeissään kiukutteluani ja itkeskelyäni. Menin sitten nukkumaan ja aamulla maailma oli taas valoisampi paikka. Kuukautiset olivat alkaneet yöllä. =)

3 Comments:

At 17/4/06 16:42, Anonymous Anonyymi said...

Jo vain! Viime syksynä diagnosoin tämän riemun itselläni. Siihen asti olin ollut jollain tasolla epäileväinen koko asian suhteen. Kirjoittelin jokunen viikko sitten aiheesta: http://ihanat.vuodatus.net/blog/102493.

Jotkut kokevat hyvin vahvoja masentumisen tunteita oms:n kourissa.

 
At 24/4/06 22:32, Blogger Aino Pajukangas said...

Et maininnut oireitten joukossa hikoilua? Minun PMS-oireisiini kuuluu, että hikoilen kuin porsas, mikä luonnollisesti lisää ...tutusta. Blogisi on kiinnostava: koin äitiyden alkumetrit samanlaisissa fiiliksissä, tosin Äimä ry:stä en tiennyt silloin vielä mitään. Aurinkoista alkukevättä sinulle!

 
At 17/6/06 08:41, Blogger mutsi. said...

Ah juu, hikoilun tosiaan unohdin. Välillä herään keskellä yötä siihen, että oon ihan hiessä, eikä se siis johdu paksusta yöpaidasta tai peitosta. =D

 

Lähetä kommentti

<< Home